Mielipidekirjoitus julkaistu  Länsi-Savossa 28.12.282020

Talouden elvytyksen ja jälleenrakennuksen on oltava kestävää. Kriisi antaa meille mahdollisuuden tehdä ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi niitä toimia, joita asiantuntijat ovat jo vuosien ajan peräänkuuluttaneet. Yritys- ja verotukien uudistamisen, tutkimukseen, kehitykseen ja koulutukseen panostamisen ja vähähiilisten investointien aika on nyt.

 

EU:n yhteiset, kaikkien jäsenmaiden kesken sovitut panostukset tukevat kriisistä selviämistä. On Suomelle eduksi, että koko Euroopan talousalue elpyy. Viennin kysyntä ei nouse kotimaisin toimin, vaan tarvitaan yhteistä eurooppalaista elvytystä.

 

Hallitus on linjannut, että Suomi käyttää vähintään puolet EU:n elpymisvälineen rahoituksesta ilmastotoimiin. Tämä tarkoittaa 1,25 miljardin euron panostuksia yritysten tukemiseen, tki-toimintaan, teollisuuden vähähiilisiin investointeihin, jalostusasteen nostamiseen, energiajärjestelmän uusimiseen ja rakennussektorin vähähiilisyyteen.

 

Lisäksi oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta voidaan tukea turpeesta irtautumista ja tarjota turvetuotannossa työskenteleville reilun siirtymän: työtä, koulutusta ja muutosturvaa.

 

Mikkelillä voisi olla aurinkoinen elinvoimaisempi tulevaisuus elpymistuen avulla. Energiamurros, nopea siirtyminen kestävään uusiutuvan energian tuotantoon ei ole vain välttämätön ilmastokriisin ratkaisutoimi, vaan se olisi kunnalle myös taloudellisesti ja sosiaalisesti kannattavaa. Nyt tulisi investoida esimerkiksi hajautettuun yhteisöenergiaan, aurinkolämpövoimaloihin ja energian säästön kehittämiseen.

 

Tie kukoistavaan Mikkeliin vaatii kokonaisnäkemystä eri osa-alueilta; päästötön liikenne kaipaa pikaisia rakenteellisia investointeja, ja puuurakentamisen sekä luonnonmukaisen viljelyn ja kasvisruuan tuotannon laaja edistäminen olisi Etelä-Savossa kuin kotonaan.

 

EU:n elpymispaketti auttaa pelastamaan työpaikkoja, yrityksiä ja alueita. Jotta suomalainen teollisuus ja yritystoiminta pärjää tulevaisuuden vihreillä markkinoilla, tulee meidän siirtyä koronan jälkeiseen aikaan edelläkävijöinä, ei perässähiihtäjinä. Vain niin voimme välttää äkilliset rakennemuutokset ja massairtisanomiset monilla paikkakunnilla.

 

Leena Kontinen

Kaupunkiympäristölautakunnan varajäsen (vihr.)

Hanna Holopainen
Kansanedustaja (vihr.)