Pursialan alueen pohjavesien suojelusuunnitelma hyväksyttiin kesäkuussa Mikkelin kaupunginvaltuustossa. Haluamme korostaa, että pohjavesien suojelu on elintärkeä kysymys. Pursialan pohjavesialueelta saadaan nykyisin noin 70 prosenttia Mikkelin talousvedestä.
Suojelusuunnitelmassa ehdotettujen toimenpiteiden tarkentamiseen ja toteuttamiseen on ryhdyttävä viivyttelemättä. Kaupungin ja ely-keskuksen on varattava jatkotyölle riittävät resurssit. Toteutusaikataulun, budjetin ja kustannusvastuun jakautumisen arviointi on yksi seuraavista tehtävistä.
Tilanteessa, jossa Saimaan pinta laskee normaalia alemmaksi, riski haitta-aineiden kulkeutumisesta pohjavesilaitokseen kasvaa. Suojelusuunnitelmassa on esitetty konkreettisena varautumistoimenpiteenä uuden pintavesien imeytysaltaan rakentaminen Kaihunharjulle. Tämän uuden altaan sijoituspaikka on varattava, tarvittavat lisätutkimukset ja mallinnukset tehtävä ja altaan toteutus pantava vireille pikaisesti.
Vedenottamoa uhkaavat muun muassa aikanaan eri lähteistä veteen päässeet haitalliset aineet. Erityisesti tetrakloorietyleenin pilaaman alueen rajaus, liuottimen kokonaismäärä ja puhdistamistekniikka vaatii lisätutkimusta.
Pursialan alueen kaavoittaminen teollisuusalueeksi ei nykymaailmassa olisi mahdollista sen ollessa ristiriidassa kaupungin vedenottamon suojelun kanssa. Nyt tämän ristiriidan kanssa on elettävä, mutta kaikissa uusissa teollisissa hankkeissa alueella on kaava- ja rakentamismääräyksissä ja luvissa otettava huomioon rakentamisen vaikutus pohjaveden virtauksiin ja kemikaaliriskeihin.
Pursialan pohjavesialueella tai sen hydrologiaan vaikuttavalla alueella toimittaessa pitäisi aina kysyä seuraavat kysymykset: muuttaako tämä aiottu toiminta pohjaveden laatua tai vähentääkö se pohjaveden määrää, ja jos se ei yksin niin teekään, muuttaako toiminta niitä yhdessä jonkin toisen olemassa olevan tekijän kanssa?
Ympäristöviranomaiset tekevät todella tärkeää työtä, jotta nykyisestä teollisesta tai muusta haitallisten aineiden käsittelystä ei syntyisi vastaavia ongelmia tuleville sukupolville. Maankäytön suunnittelu ja ympäristöluvitus ja -valvonta ei todellakaan ole ”turhanpäiväistä sääntelyä”, jota olisi tarpeen ”keventää”.
Raimo Lilja, Leena Kontinen, Jarmo Lautamäki
Kirjoittajat ovat mikkeliläisiä vihreiden luottamushenkilöitä. Lilja on seudullisen ympäristölautakunnan jäsen, Kontinen kaupunkikehityslautakunnan sekä seudullisen ympäristölautakunnan varajäsen ja kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen ja Lautamäki kaupunginvaltuutettu.
Mielipidekirjoitus, Länsi-Savo 7.9.2024